Kun energiatehokkuus paranee, kannattaa lämmitys ja ilmanvaihtokin säätää uudelleen.
Oulun Kaukovainio on tyypillinen suomalainen metsälähiö, jossa näkymät ovat vehreitä ja jossa asukkaat viihtyvät. Se on myös yksi Oulun vanhimpia lähiöitä, jonka ensimmäiset asuinkorttelit valmistuivat 1960-luvun lopussa.
Kuten monet tuon ajan lähiöt, Kaukovainiokin sijaitsee lähellä keskustaa hyvien yhteyksien päässä. Korjaaminen siis kannattaa -monestakin syystä.
Terverunkoinen talo kannattaa korjata myös ekologisessa mielessä
Kaukovainion kolme asunto-osakeyhtiöitä, Ampuhaukantie 7, Nuolihaukantie 4 ja Nuolihaukantie 6, päättivät muutama vuosi sitten investoida tavallista perusteellisempaan julkisivuremonttiin.
Kuten yhden talon hallituksen puheenjohtaja totesi: ”Vuonna 1972 valmistunut betonitalo, jossa on terve runko, hyvät pohjaratkaisut ja kaunis suhde luontoon, kannattaa korjata myös ekologisessa mielessä, koska betonin ekologinen jalanjälki on suuri. Arkkitehtuurisuunnitteluun panostamalla saadaan samalla talon ulkonäkö arvokkaammaksi.”
Vaikka korjaus lähti rakennusteknisestä tarpeesta, kaikki kolme taloyhtiötä päätyivät urakan kilpailutuksen jälkeen parantamaan energiatehokkuutta ja pidentämään alkuperäisen julkisivun elinkaarta Constin ehdotuksesta eristerappauksella.
Eristerappaus diivailee
Constin julkisivukorjauksista Oulun seudulla vastaava Pauli Riikola myöntää, että eristerappaus käyttäytyy vähän kuin diiva. Se ei siedä virheitä, ei etenkään liitoskohdissa. Erityistä huolellisuutta rakennusvaiheessa vaativat esimerkiksi ikkunoiden smyygit ja räystäiden rajat. Hyvin tehtynä eristerappaus voi kuitenkin parhaimmillaan maksaa itsensä energiansäästönä takaisin. Lisäksi se pidentää julkisivun elinkaarta.
- Kun eristerappaus päätetään tehdä, se kannattaa tehdä kerralla riittävän paksuksi. Lisäsenttimetri eristettä maksoi vuonna 2020 vain noin 100 euroa keskikokoista asuntoa kohden, Riikola kertoo.
Energiankulutus ei pienene itsestään
Kaikkien kolmen taloyhtiön asukkaat ovat olleet remontin jälkeen erittäin tyytyväisiä sekä talon ulkonäköön että asumismukavuuden parantumiseen. Kylmimmätkin nurkkahuoneet pysyvät nyt tasaisen lämpiminä.
Yhdessä taloyhtiössä kuitenkin huomattiin, että energiaa kului lisäeristeistä huolimatta yhtä paljon kuin ennenkin.
- Jos lämmitystä ja ilmanvaihtoa ei säädetä remontin jälkeen, ei energiankulutus välttämättä pienene, Riikola muistuttaa.
Lämmitysjärjestelmä tulee remontin jälkeen tasapainottaa uusien ulkoseinärakenteiden mukaisiksi. Uudet arvot kannattaa lasketuttaa rakennussuunnittelijalla. Myös ilmanvaihtotaajuudet ja ilmamäärät kannattaa mittauttaa ja säätää.
Kaukovainiolla on tosin huomattu, että energiankulutus on vuonna 2015 valmistuneen remontin jälkeen vähentynyt hiljalleen vuosi vuodelta. - Jos vanhassa rakenteessa on kosteutta, uusi yhtenäinen eriste ja pintarakenne näyttäisivät estävän uuden kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin ja mahdollistavan kosteuden poistumisen vanhasta rakenteesta hiljalleen, Riikola pohtii.
Energiantehokkuus voi myös valua asumismukavuuteen, jos ennen pidettiin villasukat jalassa ja nyt halutaan kulkea shortseissa ja T-paidassa vuoden ympäri. Vähempikin muutos pukeutumisessa parantaa kyllä elämänlaatua.
- Ensimmäisenä talvena julkisivuremontin jälkeen tuntui kuin jotain uutta mukavuutta olisi tullut elämään. Oli niin kiva tulla kotiin, totesi yksi kylmästä nurkkahuoneesta aiemmin kärsinyt asukas.
Ympäristöasiat ja asumismukavuus ovat Kaukovainiolla olleet viime vuosina laajemmankin kiinnostuksen kohteena. Kaukovainio on parhaillaan mukana esimerkiksi EU:n Making City -hankkeessa, jossa pyritään vähentämään kaupunkien hiilidioksidipäästöjä.
