search
Uutinen

Työmaan johtaminen on ihmiskemiaa

18.11.2019 12.40

Korjausrakentamisessa tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, ihmissuhdetaitoja ja helikopterikatsetta. Johtaminen ei ole voimalaji. 

”Ei naiseudesta näissä hommissa ainakaan haittaa ole”, toteavat Erika Marjava ja Sonja Laiho Constista.

Erika Marjava toimii vastaavana työnjohtajana Ässäkeskuksessa Helsingin Vallilassa, joka on yhdessä KOY Vallilan Toimiston kanssa Constin kaikkien aikojen suurimpia työmaita. Sonja Laihon työmaa on allianssiurakkana toteutettava Helsingin Uudenmaankatu 16-20, jossa hän toimii sekä rakennusurakoitsija Constin työpäällikkönä että koko allianssia edustavana projektipäällikkönä.

Isojen työmaiden pyörittäminen vaatii rautaista ammattitaitoa sekä rakentamisesta, projektinhallinnasta että ihmisten johtamisesta.

Vastaava työnjohtaja johtaa rakennustyötä ja työpäällikkö koko rakentamisprosessia. Molempien työhön kuuluu muun muassa aikataulujen ja kustannusarvioiden laadintaa ja seurantaa sekä paljon yhteistyötä suunnittelijoiden, tilaajien, tavarantoimittajien, loppukäyttäjien ja monen muun hankkeeseen osallistuvan kanssa - esimiestehtäviä unohtamatta.

”Työmaata on osattava katsoa helikopteriperspektiivistä eli ymmärrettävä miten kokonaisuuden osat vaikuttavat toisiinsa. Myös joustavuutta tarvitaan, sillä tilanne saattaa muuttua nopeastikin”, Marjava kuvaa.

”Yhtä tärkeää kuin fysiikan lakien tunteminen, on ymmärtää ihmiskemiaa. Lopputuloksen kannalta on todella tärkeää, että osaa koota tiimin, joka pelaa yhteen”, jatkaa Laiho. Putkiaivoilla ei näissä tehtävissä pärjää.

Toimiva tiimi on ihan parasta                           

Tiimin hiominen sellaiseksi, ettei esimiestä juuri tarvita, on molempien tavoite. Toisin kuin ehkä luulisi, työn parhaita hetkiä ei olekaan se, kun työmaa valmistuu. Parasta on, kun huomaa, että porukka hoitaa hommat itsenäisesti. Palkitsevaa on myös löytää jokaisen tiiminjäsenen vahvuudet. Silloin voi olla varma, että työt sujuvat eikä lopputulosta tarvitse korjailla.

”Virheitä toki sattuu, ja niistä pitää uskaltaa kertoa. Pahinta on, jos joku peittelee mokiaan”, Marjava toteaa. Parempi on tietysti kysyä etukäteen. Sekä Laiho että Marjava kehuvat Constin välitöntä ilmapiiriä. Esimieheltä tai kollegalta voi aina mennä kysymään, kun tarvitsee apua osaamisessa tai päätöksenteossa.

Helikopterikatseen, sosiaalisen silmän ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi korjausrakentamisessa tarvitaan kykyä hypätä asiasta toiseen monta kertaa päivässä. Mutta samalla pitää osata priorisoida.

Paksua nahkaakin tarvitaan, sillä työnjohtaja on usein se, jonka päälle pahaa oloa kaadetaan. ”Kaikki päätökset eivät aina miellytä kaikkia. Palautetta ei saa ottaa liian henkilökohtaisesti”, Marjava korostaa. ”Tietynlaista rohkeutta tässä tarvitaan ja kykyä kantaa vastuuta. ”

Tehtävien monipuolisuus, mahdollisuus oppia uutta, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja tulosten konkreettisuus ovat työn parhaita puolia - mukavaa työporukkaa unohtamatta.

Naisena miesten alalla on puolensa

Rakennusalalla on tilastojen mukaan vain reilu 10 prosenttia naisia. Samaan aikaan osaavista tekijöistä on korjausrakentamisessa krooninen pula. Marjava ja Laiho eivät näe mitään syytä siihen, miksei ala sopisi myös naisille. Fyysistä voimaa ei tarvita ja monet tärkeät ominaisuudet, kuten sosiaaliset taidot ja kyky hallita monta asiaa yhtä aikaa, ovat ominaisuuksia, joita naisilla tuntuu olevan luontaisesti.

Ja on naisena olemisena miehisellä alalla etujakin.

”Naisena on ehkä helpompi esittää kysymyksiä. Se jotenkin sallitaan meille, vaikka oikeasti ihan jokaisen pitäisi avata suunsa silloin, kun ei tiedä jotain mitä pitäisi tietää”, Marjava pohtii. 

”Ja ainakin aluksi miehet selvästi miettivät tarkemmin, miten he esittävät asian naiselle, eli meille ei töksäytellä mitä vaan”, Laiho nauraa mutta toteaa samalla, että puhetyyli on alalla vuosien varrella kehittynyt muutenkin. Rento huumori kukkii, mutta huutaminen ja asiaton kielenkäyttö ovat jääneet historiaan.

Kun tiimi tulee tutuksi ja työt saadaan käyntiin, sukupuoli unohtuu.

Laiho ja Marjava toivovat, että useammat naiset uskaltaisivat kiinnostua rakentamisesta. Perusopit saadaan koulusta, ja käytännön työt oppii jokainen tekemällä. ”Jos ala vähänkään kiinnostaa, kannattaa muistaa, että korjausrakentamisessa työtilanne on tasaisen hyvä ja palkatkin asialliset!” 

Työmaalla on tunnelmaa

Sonja Laiho halusi lapsena suunnittelemaan siltoja, mutta vaihtoi AMK-opintojen alkuvaiheessa talonrakennukseen. Uudisrakentaminenkin on tuttua, mutta korjausrakentaminen tuntuu enemmän omalta. ”Tässä saa käyttää ongelmanratkaisukykyä, sillä jokainen korjausrakentamiskohde on erilainen.”

Erika Marjava suunnitteli taloja jo lapsena, ensin legoilla ja sitten kynällä millimetripaperille. Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän on puutekniikan AMK-insinööri.  Sieltä hän siirtyi ammattikouluun rakennuspuolelle ja teki laatoitusta ja kirvesmiehen töitä.

”Se oli fyysisesti aika raskasta, joten tartuin mahdollisuuteen, kun kuulin muuntokoulutuksesta rakennusinsinööriksi. Koulutus painottui ensin suunnitteluun, mutta vaihdoin opintojen aikana tuotantopainotteiselle linjalle.”  Veri veti tietokoneelta työmaalle.

”Sisällähän me työmaallakin pääosin istutaan, siistissä ja pölyttömässä kopissa. Työmaalla on kuitenkin oma tekemisen tunnelmansa”, naiset kuvaavat.


Uusimmat uutiset